|
¤ Tämä on virtuaalitalli ~ This is a sim game stable ¤
Hoitotarinat
| Nimi: Viivi |
10.01.2016 11:31 |
Harjasin Rian satulahuopaa. Tänään olisi kisat, enkä todellakaan haluisi hoitoponini pitävän pölyistä vanhaa huopaa. Minun pitäisi muutenkin ostaa Rialle nopeasti uusi huopa, tämä vanha räihnäinen tummansininen huopa oli jo menossa rikki. Ria oli vielä tarhassa, nyt kun ei vielä ollut ihan niin kiire ja tallissa oli kauheasti häslinkiä. Olin tullut aikaisin juuri tämän takia. Laitoin huovan Rian satulan päälle vähän tuuletettuani sitä. Laitoin harjan takaisin harjakoppiin ja otin sitten Rian riimun. Heitin riimun olalleni ja kävelin sitten ulko-ovelle avaten sen. Kävelin suoraan eteenpäin ohittaen yhden tarhan ennen Rian tarhalle pääsyä. Monet hevoset oli jo otettu sisälle ja Ria seisoi yksinään tarhan nurkassa. Naamani vääntyi nähdessäni ponin. Se oli ihan lumen peitossa ja tiesin, että jos en saisi harjattua sitä ennen kuin lumi sulaa, minulla olisi märkä poni kun olisin menossa radalle. Menin tarhan portin luokse ja avasin sitä kiinni pitävän ketjumaisen kiinnityshommelin. Ria kääntyi katsomaan minua ja suosiolla lähti kävelemään luokseni. Kun tamma oli päässyt täysin eteeni, silitin tuon turpaa ja otin sen kiinni.
"Heei tyttö, ajattelitko muuttua lumihevoseksi?" kysyin ponilta hymyillen.
Se vain käänteli päätään. Naurahdin ja lähdin sitten kävelemään kohti tallia tamma seuraten perässä. Äkkiä näin auton. Se tuli melko kovaa ohitsemme, jolloin Ria hieman säpsähti ja otti sivuloikan kohti tarhan aitoja. Minun piti pitää kovasti kiinni narusta, ettei tamma olisi saanut sitä vetäistyä kädestäni.
"Rauha tyttö, se oli vain joku idiootti, ei mikään vaara", puhuin rauhoittavalla äänellä.
Koko matkan siitä talliin tamma tuntui olevan valppaana. Että jotkut sitten osasivat olla idiootteja. Avasin oven ja käännyin niin, että sain Rian talliin ja siitä suljettua oven. Monta tallityttöä oli jo tammojen tallissa harjailemassa hevosiaan ja tekemässä niille kaikenlaisia koristehommeleita. Huokaisin ja ja vein Rian karsinaan. Pienet perhoset lentelivät vatsassani aiheuttaen jännitystä. Sidoin tällä kertaa Rian kiinni kun harjasin sitä. Tallissa oli niin paljon häslinkiä että tamman ei välttämättä kannattaisi roikottaa päätänsä karsinansa ulkopuolella. Nopeasti menin hakemaan harjaa ja harjasin lumet pois tuon selästä. Onnekseni ne eivät olleet ehtineet sulaa. Harjasin tamman läpikotaisin tarkkaan ja huolellisesti. Sitten menin hakemaan kaviokoukun ja putsasin tuon kaviot. Rapsuttelin ponia sitten niin kauan, kunnes oli aika laittaa varusteet. Olin käynyt etsimässä Rialle jotkut suojat, mitä tallissa oli. Ne olivat ruskeat ja sopivat hyvin tämän turkin väriin. Laitoin tälle ne jalkoihin ja taputin tätä aina sen jälkeen. Suojat laitettuani aloin asettelemaan satulaa.
Seisoin karsinan edessä ovi auki ja Ria melkein nukkuvana vierelläni seisoen. Minulla oli tummansininen hupparimainen paita, valkeat housut ja hiukset ponnarilla. Jaloissani olivat mustat saappaat, jotka olin joskus äidiltäni saanut. Nyt pitäisi vain odottaa, että pääsisi verkkaamaan ja radalle. Nostin käteni ja silitin Rian korvanviertä. Ponin rauhallisuus sai jännityksen vierimään vatsastani. Hymyilin.
//Kisavalmistelu? Joo hyvin kirjoitettu hermanni XDD Mä en ymmärrä minne mun taito kirjottaa hävis XDD |
Vastaus:
Hyvin valmistauduttu :)
-Sonja |
|
| Nimi: Viivi |
10.01.2016 11:02 |
Talutin Rian maaneesiin Sonjan johdolla. Minua vähän jännitti, mutta Ria oli rennolla tuulella taas kerran. Ponin rauhanomaisuus sai minutkin rauhoittumaan. Tänään hyppäisin esteitä ensimmäistä kertaa Rialla. Sillä ei ollut suojia tai mitään, emme kuulma menisi mitään korkeaa ennen kisoja. Talutin Rian uraa pitkin kentän keskelle ja pysäytin ponin. Heilautin ohjat tamman kaulalle ja nappasin ne sitten toisella kädelläni kiinni. Nostin satulan läpän ja kiristin sitten vyötä parilla reijällä. Sen jälkeen laskin jalustimen ja menin toiselta puolelta tekemään saman. Etsin katseellani Sonjaa joka kanteli jo tolppia paikoilleen.
"Sonja, ethän viitsisi tulla painamaan?" kysyin.
Sonja laskin tolpan ja kääntyi minua päin.
"Joo tietenkin", Sonja sanoi ja käveli sitten reippaasti luokseni.
Kierähdin satulan toiselle puolelle ja asetin jalan jalustimeen. Sonja tarttui kiinni satulan etukaaresta ja painoi vastaan kun heilautin itseni selkään. Kiristin vielä satulavyön ja katsoin jalustimien pituuden oikeaksi. Kiitin Sonjaa avusta ja lähdin sitten vetämään alkukäyntejä ympäri kenttää Sonjan kasaillessa esteitä. Liikuttelin varpaitani ja sormiani pakkasen nipistellessä niitä. Olinkohan laittanut tarpeeksi päälle? Olisikohan minun pitänyt laittaa Rialle loimi? Poni kuitenkin vaikutti aivan tyytyväiseltä ja se käveli reippaasti eteenpäin. Sonja huikkasi minulle, että voisin alkaa verkata jo Riaa, joten keräsin ohjat ja yritin saada ponin kulkemaan mahdollisimman hyvin allani. Tein Rian kanssa pysähdyksiä. Vähän pidempiä ja vähän lyhyempiä, että sain sen kuulolle.
"Voit nostaa jo ravin", Sonja huikkasi.
Hetken päästä nostin ravin ja aloin rennosti ravaamaan ympäri kenttää. Ria oli vähän reippaammalla tuulella ja se oli hyvä.
"Sonja, voinkos mennä pari puomia?" kysyin keventäen samalla Rian ravin tahtiin.
"Joo, odotas lasken tämän ristikon", Sonja sanoi.
Nopeasti tuo laittoi ristikon alas ja kaarroin lyhyen sivun sisäpuolelle vetäen muutaman kerran puomin kumpaankin suuntaan. Ria todellakin näytti hieman kuumuvan.
"Okei, laukkaa sitten vähän tuolla toisessa päässä ja tule sitten tämä ristikko laukassa", Sonja sanoi.
Nyökkäsin ja rauhoitellen innokasta allani liitelevää ponia ravasin pitkän sivun oikeassa kierroksessa. Lyhyellä sivulla nostin laukan ja tamma teki aika suuren pyrähdyksen. Se lähti laukkaamaan erittäin kovaa eteenpäin täysin irti hallinnasta. Minulta lähti jalustin ja yritin tasapainoitella ponin selässä.
"Prrr", koitin käyttää ääntäni.
Toisessa päässä ohjasin tamman päin seinää, jolloin tuo viimein pysähtyi. Nopeasti etsin jalustimen jalkaani.
"Silläpä on energiaa tänään", Sonja naurahti.
Hymyilin naiselle.
"On sitten hyvä päästä vähän hyppäämään", virnistin.
Menin uudestaan ravilla toiseen päähän ja nyt vähän hellemmin siirsin jalkaani taakse, mutta tein vähän suuremman puolipidätteen. Rian ensimmäiset kaksi askelta olivat lennokkaan, jonka jälkeen se suostui kulkemaan allani ongelmitta. Taputin tamman ruskeaa kaulaa ja ohjasin tämän sitten vähän uran sisäpuolelle kaartaen tamman pienelle ristikolle. Pari askelta ennen ristikkoa olivat hieman turhankin nopeat, mutta poni lennähti ristikon yli kauniisti ja nätisti. Kun tamman kaviot koskettivat taas maata otin ponin hallintaan ja kokosin tämän askeleet pieniksi ja energisiksi. Ria viiletti eteenpäin harja hulmuten. Tein voltin ja voltin jälkeen siirsin Rian raviin. Teimme pari kertaa tämän saman molempiin suuntiin ja sitten aloimme hypätä ristikko-pysty tehtävää. Vasempaan kierrokseen nostin laukan, hyppäsin pystyn ja sen jälkeen kaarsin ristikolle. Minun piti todellakin pidättää Riaa, joka olisi vain halunnut juosta eteenpäin ja hyppiä. Tämä kuitenkin palasi alleni kärsivällisesti aina hyppyjen jälkeen. Hyppäsin ristikon ja kaarroin pitkälle sivulle, josta siirsin ponin raviin. Näin ollen parin hypyn jälkeen vaihdoimme suuntaa ja hyppäsimme ensin ristikon, sitten pystyn.
Tämän jälkeen sain luvan tulla sarjalle vähän pidemmässä laukassa. Nostin laukan pitkältä sivulta, kaarroin lyhyen sivun halki ja pidensin hieman ponin askelia. Ria hyppäsi sarjan ensimmäisen osan melko kaukaa, enkä meinannut päästä mukaan. Laskin askeleet sarjan välissä ja hyppäsin sitten sarjan viimoisen osan kuin vanha taituri. Teimme saman vähän kootummassa laukassa.
Poni hörähteli silloin tällöin tyytyväisenä ja veteli välillä hieman ilopukkeja. Tämän jälkeen aloimme hypätä rataa (nyt iski laiskuus), ensin ristikko, sitten linja, siitä okseri ja siitä pysty. Ainut mikä tällä kertaa tuotti vaikeuksia oli hyppyihin mukautuminen, Ria hyppeli esteiden yli kuin taivaalla liitelevä kotka. Se oli todellakin innoissaan.
Muutaman kerran olin vetänyt onnistuneesti radan ja tein sitten hyväksi näkemäni loppuverkat. Vähän taivuttelua, rentoa ravailua ja siitä sitten loppukäynteihin.
Loppukäynnit olivat kuitenkin melko samalla alkukäynnit. Minulla olisi koulutunti heti estetunnin perään, joten en antanut Rian kävellä mitenkään turhan rennosti ettei se jäädytä itseään. Sonja purki esteet ja vei puomit paikoilleen. Purettuaan esteet Sonja käski minun ottaa ohjat ja koota Riaa taas pysähdyksillä ja ympyröillä. Tein työtä käskettyä. Vähän ajan päästä Sonja neuvoi minua nostamaan ravin ja tekemän ravissa ympyröitä ja voltteja molempiin suuntiin.
Pienen hetken päästä aloimme tehdä tehtävää, jossa lyhyellä sivulla tehtiin iso voltti ja pitkillä loivakaarinen kiemura-ura josta tehtiin voltti uralle päin. Ria meni älyttömän hyvin nyt kun esteet eivät olleet häiritsemässä ja ravaaminen sujui kuin vettä vaan.
Tein laukannostoja pitkällä sivulla joka toisen kirjaimen kohdalla. Ria nosti laukat hyvin ja suostui kuuntelemaan apujani nyt hyvin. Silitin tamman kaulaa käydessämme viimein loppuraveja ja viimeisiä taivutusympyröitä. Paras poni~
Tunnustelin Rian takajalat. Niissä ei onneksi ollut nestettä tai mitään. Minun piti kuitenkin tänään lähteä vähän aikaisemmin tallilta, joten oli vain hyvä jos poni olisi kunnossa. Tein Rialle pikaharjauksen ja vein sitten varusteet satulahuoneeseen. Kävellessäni vielä Rian karsinan ohi, nostin käteni kaltereille. Poni nosti turpansa vasten kalteria ja silitin sitten etusormellani tuon pehmeää turpaa.
"Nähdään pian", hymyilin ja loikin sitten kohti kotia.
//Inspi, inspiii, älä karkaa DD: |
Vastaus:
Hienoasti meni molemmat tunnit. Saat estetunnista 9 kehityspistettä, ja koulutunnista 4. Yhteensä 13 :)
-Sonja |
|
| Nimi: Eliza |
09.01.2016 22:14 |
Tänään oli kisapäivä. Minun ja Floran ensimmäiset kisat. Kisasimme ainoastaan esteillä, kahdessa luokassa. Toisessa oli vain kolme osallistujaa ja toisessa viisi. Ensimmäisessä luokassa vuoromme oli toisena ja toisessa luokassa viimeisenä. Minua ei juurikaan jännittänyt. Okei, ehkä ihan vähäsen.
Aloin harjata Floraa. Harjasin tamman tänään erityisen huolellisesti sekä puhdistin kaviot ja laitoin suojat. Aloin selvittää häntää. Suihkautin siihen hieman hevosille tarkoitettua hoitoainetta ja aloin varovasti setviä häntää piikkisuan avulla. Kun häntä oli selvä, aloin harjakamman avulla setviä myös harjaa. Kun harja ja häntä oli setvitty, kävin hakmassa varusteet. Satuloin Floran ja lämmitettyäni kuolaimia suitsin tamman. Laitoin jo kypärän valmiiksi päähäni sekä hanskat käteeni. Olisimme tässä luokassa toisena, joten verryttelyyn ei ollut kauheasti aikaa. Laitoin ohjat jalustimen taakse ja lähdin tutustumaan rataan.
Radan esteet olivat 70 cm. Ensiksi tuli okseri, josta jatkettiin melko jyrkästi pystylle. Siitä jatkettiin trippelille ja taas melko jyrkästi pystylle. Jyrkkä käännös pystylle ja radan ensimmäiselle esteelle eli okserille. Loivemman mutkan kautta keskelle pystysarjalle, johon mahtui esteiden väliin yksi askel ja viimeisten esteiden väliin kaksi askelta. Tätähän olimme onneksi harjoitelleet perjantaina estetunnilla. Sarjalta jatkettiin okserille ja viimeisenä esteenä oli lyhyen sivun pysty. Minusta rata vaikutti melko vaikealta, mutta tiesin Floran osaavan tehdä jyrkkiäkin käännöksiä. Ainut ongelma tulisi ehkä olemaan sarjalla. Radan opeteltuani menin hakemaan Floran ja menimme kentälle verryttelemään.
Kentällä oli pari pystyä. Ehkä noin 60 cm ja 70 cm korkeita. Ehdimme tehdä pari pysähdystä, ravata hieman, nostaa laukan ja hypätä yhden esteen, kun meidät jo kutsuttiin radalle.
-Nyt mennään Flora, tee parhaasi.
Kävelimme maneesiin, tervehdin tuomareita ja nostin ympyrälle laukan. Parin laukkaympyrän jälkeen aloitimme radan. Flora oli kaikenkaikkiaan energinen ja yllättävän hyvin kuulolla. Tiukat käännöksetkään eivät tuottaneet ongelmia. Sarjalle tullessamme ne ongelmat tulivatkin. Sarjan ensimmäinen pysty sujui hyvin, toisella tuli pudotus ja sarjan viimeinen pysty meni ihan hyvin. Esteiden väliin oli hankala saada mahtumaan askel. Loppurata meni minusta ihan ok. Taputin Floraa ja ratsastimme käynnissä pitkin ohjin pois maneesista. Sitten vain jäisimme odottelemaan seuraavaa luokkaa.
80 cm luokkaa ei pidetty, koska siinä oli niin vähän osallistujia. Mutta sitten taas 90 cm luokka oli meidän toinen luokkamme. Olin jättänyt Floran siksi aikaa karsinaan, kun menin taas tutustumaan rataan.
Toisessa radassa esteet olivat 90 cm. Rata aloitettiin okserilla ja jatkettiin kolmelle yksittäiselle pystylle, eikä ainakaan vielä jyrkkiä käännöksiä tarvinnut tehdä. Siitä jatkettiin vähän jyrkemmällä tiellä okserille ja sarjalle, johon mahtui kaksi askelta väliin. Sarjan jälkeen kolme viimeistä yksittäistä estettä oli pystyjä. Minusta tämä rata vaikutti helpommalta kuin edellinen. Lähdin jälleen hakemaan Floran kentälle verryttelemään.
Ravasimme nyt enemmän kentällä, nyt meillä oli enemmän aikaa verrytellä. Meidän vuoromme kun oli vasta viimeisenä ja meitä ennen oli neljä ratsukkoa. Meidät kuulutettiin jälleen radalle ja Flora tanssahteli allani.
Maneesissa ennen radan aloittamista minun täytyy rauhoitella tammaa. Flora meni radan melkoisella vauhdilla ja oikeasti ennen kuin huomasinkaan, rata oli jo hypätty. Virhe jos toinenkin radalla oli tullut, mutta oli vauhtikin ollut kova eikä Flora ollut niin ehkä keskittynyt tähän hommaan. Ratsastin Floran kentälle, jossa vielä hetken ravasimme ja vein tamman talliin.
Riisuin Floralta varusteet pois ja vein ne satulahuoneeseen. Palasin ottamaan suojat pois sekä harjaamaan Floran ja puhdistamaan tamman kaviot. Loimitin vielä tamman. Vein kypäräni satulahuoneeseen. Koska meillä ei ollut enää luokkia, jäin jännittämään tuloksia ja menin ennen tulosten tulemista oli koululuokat ja menin maneesiin katsomaan niitä. |
Vastaus:
Hyvä tarina, mutta kisasuoritusta ei pitänyt kirjoittaa. Muuten ole tyytyväinen. Tästä ei saa mitään, kuten ei yleensäkään kisatarinoista! :)
-Sonja |
|
| Nimi: Eliza |
08.01.2016 17:50 |
Sonja oli luvannut pitää tänään minulle ja Floralle estetunnin. Olimmehan jo kerran ehtineet hypätä esteitä, mikä oli ihan hyvä, tulevia kisoja varten. Onneksi Sonja oli muistuttanut sunnuntaina olevista kisoista, koska olin hetkeksi aikaa jo unohtanut ne. Mutta siis, vaikka olimme kerran ehtineet hypätä jo, niin tämä oli ensimmäinen kerta, kun ratsastimme Sonjan katseen alla. Mutta ei se minua pelottanut tai jännittänyt, hyvä se vaan oli. Koska jos esimerkiksi istunnassani tai muussa oli jotain mainittavaa mitä ei itse huomannut, niin Sonja voisi kertoa tämän ja voisin oikaista asian.
Tallissa oli hieman lämpimämpi kuin normaalisti, tosin olihan nyt tullut kovat pakkaset. Parina viime päivänä oli ollut sen 25 astetta tai vähän ylikin pakkasta, joten sillä pakkasella ei voinut ratsastaa, joten en ollut käynyt sitten tallillakaan. Nytkin oli 19 astetta pakkasta, mutta olimme sopineet Sonjan kanssa, että pidämme tunnin tänään. Sonja olikin minulta aiemmin puhelimitse kysellyt, että kestänkö tuolla pakkasessa ratsastaa. Olin vastannut kestäväni pakkasen, joten pidimme tunnin tänään. Ja olihan sitä paitsi maneesissa muutama aste vähemmän pakkasta.
-No niin tyty, tänään menemmekin ratsastamaan Sonjan valvovan silmän alle, höpötin Floralle, kun aloin harjata sitä.
-Ja sunnuntaina on kilpailut, olen ilmoittanut meidät pienimmille esteille. Niistä on hyvä aloittaa ja hypätä sitten isompia.
Olin puhdistanut myös Floran kaviot ja laittelin tammalle suojia. Lähdin hakemaan varusteita.
Nostin satulan Floran selkään ja kiinnitin satulavyön löysästi. Lämmitin kuolaimia ja suitsitin Floran. Itselleni laitoin kypärän sekä kolmisormihanskat käteeni ja olimme valmiita tunnille.
Olimme sopineet tunnin alkavaksi klo 18. Silloin olin Floran kanssa maneesissa, mutta Sonjaa ei näkynyt. Mutta koska tunti oli siihen aikaan sovittu, aloin valmistautumaan selkään nousuun. Ratsauduin ja lähdimme kävelemään vasempaan kierrokseen pitkin ohjin. Otin jo ohjat tuntumalle ja aloimme tehdä pysähdyksiä joka toisen kirjaimen kohdalle. Sonja tulikin jo sitten maneesiin.
-Hei Eliza. Olettekin näköjään tekemässä pysähdyksiä, hyvä. Miten ne sujuvat?
-Moikka! Edelleen vähän kankeasti, Flora tykkää vähän heitellä päätään.
Sonja katseli hetken pysähdyksiämme.
-Vähän on joo kankeaa, mutta hyvin saat kuitenkin Floran pysähtymään, hienoa.
Sonja alkoi rakennella esteitä. Maneesissa olikin sitten maapuomeja ja kavaletteja, pystyä, pysty sarjaa sekä ristikko. Sonja kehotti meitä siirtymään raviin ja niin teimme. Ravasimme kevyttä ravia uralla sekä ympyröitä tehden ja koska oli niin kylmä, teimme myös muutamia käynti-ravi-siirtymisiä. Sitten aloimme ravaamaan puomien ja kavalettien yli. Kevensin näin alkuun.
-Joo, ihan hyvältä näyttää. Voisit puristaa hieman pohkeilla ja nousta kevyeen istuntaan puomeilla ja kaveleteilla, muuten voit keventää. Flora voisi nostella enemmän jalkojaan ja samalla näen sinun kevyttä istuntaa.
Puristin pohkeilla ja nousin kevyeen istuntaan. Vauhti hyytyi hieman ennen kavaletteja ja maiskautin Floraa eteenpäin.
-Noin, hyvä. Alkoihan se Flora nostella niitä jalkojaan. Kantapäät sinulla pysyy hyvin koko ajan alhaalla, kulmaan tullessa muista pitää sisäkylki pitkänä ja myös kavaleteilla katsoa suoraan eteenpäin. Ettet jää katsomaan alas. Kyllä se hiekka siellä maneesin pohjalla pysyy, Sonja sanoi ja naurahti.
Vaihdoimme suunnan välillä menemällä radan poikki ja jatkoimme samaa tehtävää. Sonja pidensi puomien väliä ja käski alkaa tulemaan samaa tehtävää laukassa. Mutta ensin piti tehdä muutama laukannosto uralla. Teimme kulmasta laukannoston. Laukka nousi kyllä erinomaisesti, mutta Flora lähti kiitolaukkaan.
-Ptruu, Sonja sanoi.
Yritin istua tiiviisti satulassa ja tehdä pidätteitä. Käänsin Floran ympyrälle, mutta meno vaan jatkui.
-Käännä voltille, ptruu.
En ehtinyt tekemään mitään, kun suorastaan lensin satulasta maneesin hiekkaan. Kuulin jossain mielessäni sanat;
-Vou, näyttipä pahalta.
-Eliza, sattuiko?
Räpyttelin hetken silmiäni ja tajusin Sonjan tulleen viereeni.
-Sattuiko sinua? Sonja kysyi uudestaan.
-Ei, kaikki kunnossa.
-Oletko varma? Tuo näytti aika pahalta.
-Hengissä ollaan, takaisin selkään vaan!
Ensin meidän oli kuitenkin saatava Flora kiinni. Se kun meni pukkilaukkaa ympäri maneesia. Yritimme hidastaa tamman vauhtia ja olimme molemmat ajoittain tamman edessä kädet levällään. Ei se ihmisen yli juoksisi. Flora ei hidastanut kyllä millään, joten Sonja kävi tallista hakemassa kourallisen kauraa ja sillä saimme tamman kiinni. Sonja piti Florasta kiinni kun ratsauduin. Jatkoimme oikeaan kierrokseen.
-Eihän vieläkään satu mihinkään? Tippumisesi oli hurjan näköistä. Tulit nimittäin voltilla alas.
-Ei satu mihinkään. Pitihän se maneesin pohja tarkistaa, sanoin ja naurahdin.
Aloimme tekemään laukannostot uudestaan. Laukka nousi ja se oli edelleen vähän kova. Ei nyt kiitolaukkaa, mutta hitusen liian reipasta. Käänsin tamman ympyrälle ja se hidasti. Teimme laukannoston pari kertaa uudestaan. Ne sujuivatkin jo paremmin.
Saimme luvan alkaa tulemaan puomeja ja kavaletteja laukassa. Hypyt olivat energisiä, mutta nyt sentään Flora ei lähtenyt alta. Vaihdoimme ravissa suunnan ja tulimme tehtävän pari kertaa, jonka jälkeen saimme jäädä kävelemään.
-No niin, sitten rataa hyppäämään. Ristikolta sarjalle ja viimeisenä pystylle. Kavaletit ja puomit jätetään pois. Rata on nyt melko loiva, joten se on helpompi, kuin jos se olisi jyrkempi. Niin, ja keskimmäisten pystyjen väliin tulisi yksi askel. Eli hieman joudut kokoamaan Floraa pysty sarjalle, jotta sinne mahtuu se askel, muuten voikin tulla melko mielenkiintoista.
Nostin laukan päädyssä ja laukkasin muutaman pääty-ympyrän, jotta tiesin Floran olevan allani. Sitten lähdimme tehtävään. Laukkasimme ristikolle, nousin kevyeen istuntaan ja hyppäsimme esteen. Flora ylitti sen kevyesti. Sitten minun piti lyhentää Floran askelta ja hypätä sarja. Viimeisenä hypättävänä oli yksittäinen pysty.
-Siirrä käyntiin ja tule tähän ympyrälle.
-Ristikko meni hyvin. Mutta pystysarja näytti ahtaalta, pelkäsin jo ettei sarjalle tule yhtään askelta. Yksittäinen pystykin meni hyvin. Ja sitten se, että voit kaartaa esteiden välissä loivemmin, siinä on kyllä tilaa. Tule uudestaan.
Nostimme laukan ja aloitimme tehtävän uudelleen. Hyppäsimme ristikon, teimme loivemman kaaren esteiden välissä, lyhensin Floran askelta, hyppäsimme pysty sarjan sekä viimeisen pystyn.
-Parempi. Vaihda suunta ja tule samat uudestaan.
Vaihdoin suunnan ja hyppäsimme esteet. Sonja alkoi olla työskentelyymme tyytyväinen, joten saimme vielä viimeisen tehtävän.
-Parannettavaa riittää vielä, mutta tämä on tarpeeksi hyvä. Nyt saatte viimeisen tehtävän. Hyppäätte tuon (Sonja osoitti aina kulloinkin vuorossa olevaa estettä) esteen, sitten puomit, pysty, kavaletit, pysty, puomit, sarja ja alkuun. Kysy, jos et muista mille esteelle seuraavaksi.
Saimme luvan aloittaa. Nostimme jälleen laukan ja lähdimme tekemään tehtävää. Muistin kuin muistinkin koko tehtävän ja ratsastimme sen läpi. Flora oli energinen ja hyppäsi ainakin omasta mielestäni hyvin. Ainut, niin kokoamista piti harjoitella, jotta pysty sarjan väliin mahtuisi paremmin se yksi askel.
-Hyvältä näyttää. Tiedät varmaan, mitä ennen sarjaa tulee tehdä.
Nyökkäsin ja lähdimme radalle uudestaan. Menimme radan vielä muutamaan kertaan läpi ja saimme alkaa loppuverkkaan. Sonja alkoi purkaa esteitä ja meni sitten talliin.
Jäimme ravaamaan uraa pitkin ja siirryimme käyntiin. Annoin Floralle pitkät ohjat. Otin jalkani pois jalustimista ja heiluttelin varpaitani. Varpailla ja sormenpäillä oli kyllä hieman kylmä, mutta huomasin sen vasta nyt, koska olin niin keskittynyt ratsastukseen, etten huomannut kylmyyttä. Kävelimme pitkän aikaa, taputin Floraa ja jalkauduin. Nostin jalkkarit ylös, löysäsin satulavyön, otin ohjat kaulalta ja talutin tamman talliin.
Otin varusteet pois ja vein ne satulahuoneeseen. Nostin satulan telineelle. Huomatessani Floran olleen jopa hieman hikoillut irrotin satulahuovan ja laitoin sen pesukoneeseen. Pesin kuolaimet lämpimällä vedellä, joka samalla lämmitti käsiäni. Niputin suitset ja laitoin ne koukkuun. Otin harjakorin mukaani ja menin Floran karsinalle.
Otin suojat pois ja laitoin karsinan ulkopuolelle maahan ja aloin harjaamaan tammaa. Puhdistin Floran kaviot sekä loimitin tamman talliloimella. Taputin Floraa ja suljin karsinan oven. Harjasin suojat puhtaaksi ja vein ne satulahuoneeseen. Kiitin Sonjaa tunnista ja juttelimme muutaman sanan. Hän toivotti onnea sunnuntaina oleviin kisoihin ja lähdin kotiin. |
Vastaus:
Tunti meni erittäin hyvin mielestäni. Parannettavaa on, mutta ei liikaa. Toivottavasti putoamisesi ei vaikuta kisoihin, ettei tule jälkeen päin mitään. Saat 11 kehityspistettä!
-Sonja |
|
| Nimi: Sonja YP |
08.01.2016 16:28 |
Elizan estetunti Floralla
Menemme maneesiin ja Eliza aloittaa alkukäynnit vasempaan kierrokseen. Alan taas tuttuun tapaan rakentaa esteitä. Laitan esteet S- muotoon. Toiselle lyhyelle sivulle pieni pysty, keskelle maneesia kahden pienen pystyn sarja, johon tulee väliin yksi askel. Toiselle puolelle maneesia, lyhyelle sivulle tulee ristikko. Pitkille sivuille tulee vielä puomeja ja kavaletteja uralle. Toiselle sivulle neljä puomia, ja toiselle kolme kavalettia peräkkäin.
Kun Flora on lämmennyt ja Eliza on saanut Floran kuuntelemaan, voi alkaa ravata. Nostetaan reipas kevyt ravi, ja ravataan puomeille ja kavaleteille, jotta Flora rupeaisi nostella jalkojaan enemmän. MOlempiin suuntiin toistetaan jonkin aikaa, ja sitten pidennän puomien välejä, niin ruvetaan tulla laukassa. Ensin laukataan yksi kierros pätkittäisesti, jotta saadaan Flora tajuamaan puomeille tullessa laukkapohkeet nopeasti. Tullaan puomit ja kavaletit molempiin suuntiin, molemmilla laukoilla. Sitten kävellään hetki.
Pian jätetään puomir ja kavaletit ulkopuolelle ja aletaan hypätä S- muotoista "rataa". Aletaan ristikolta, ja kaarretaan sitten keskelle, sarjalle, ja siitä yksinäiselle pystylle. Molempiin suuntiin toistetaan tätäkin tehtävää, molemmissa laukoissa. Pian nostan esteiden korkeutta noin puoli metrisiksi pystyiksi, kaikki. Ristikkokin muuttuu pystyksi. hypätään niitä vielä hetki, ja sitten aletaan hypätä rataa. Rata alkaa pystyksi muutetusta ristikosta, se jatkuu puomeille, puomien jälkeen toisessa päässä oleva pysty, kavaletit, entinen ristikko, puomit, josta kaarretaan keskelle sarjalle, ja jatketaan siitä suoraan radan alkuun. Muutaman puhdas rata molempiin suuntiin, niin Eliza voi aloittaa itsenäisen loppuverkan.
//Tässä tuntisi, Eliza. Tsemppiä tunnille! :)
-Sonja |
|
| Nimi: Ronja |
08.01.2016 12:28 |
Saavuin tallille ja menin katsomaan Ufoa.
-Tänään hypätään ilman satulaa, sanoin sille ja samalla menin myös katsomaan Spainia. Spain seisoi karsinassa ja katsoi minua. Aivan kuin se olisi odottanut että menen sillä. Rapsutin sen turpaa ja kerroin sille että menen tänään Ufolla. Silloin Spain veti päänsä pois ja meni mutustamaan heiniään.
-Höpsö pieni Spain, sanoin sille ja menin sitten hakemaan Ufon harjoja ja varusteet.
Kun olin hakenut ne otin riimunnarun ja riimun ja astuin sisälle Ufon boksiin. Sidoin sen kiinni ja rupesin harjaamaan. Ufo rupesi silloin mutustamaan taskuani. Sitten se rupesi repimään sitä ja silloin minä komensin sitä.
-Ufo, lopeta!
Ufo hätkähti ja jäi seisomaan tylsistyneenä.
-Älä sure, kohta pääset hyppäämään, sanoin sille.
Kun olin harjannut sen laitoin suitset. Ne olivat ihan jäässä joten lämmitin niitä kädessä. Silloin Ufo työnsi päänsä ulos karsinan ovesta. Se tuijotti minua joka sai minut nauramaan. Kuinka hauskoja hevoset voivat ollakkaan. Kun olin lämmittänyt kuolaimet laitoin ne Ufolle ja laitoin hihnat kiinni. Sitten avasin karsinan oven ja lähdin kävelemään kohti maneesia. Kun saavuin sinne olin ihan jäässä. Ufo puolestaan vaikutti todella pirteältä.
-En minäkään palelisi jos minulla olisi turkki, sanoin Ufolle joka hankasi päätänsä minun hihaani.
Pystytin parit esteet jotka olivat aluksi pelkät ristikot. Sitten nousin selkään jakkaralta ja lähdin kävelemään uraa pitkin. Ufo vaikutti tänään pirteältä joka riippui varmaan kylmästä. Kun olin kävellyt hetken siirryin raviin. Yritin keventää ravissa joka oli todella vaikeaa mutta lopulta onnistuin. Taputin Ufoa joka liikkui nyt todella nätisti. Tein hieman ympyröitä ja voltteja, taivuttelin ja hieman jopa väistätin. Sn jälkeen nostin laukan. Aivan kuin Ufo olisi odottanut sitä. Heti kun annoin laukkapohkeet Ufo heitti valtavat pukit ja lähti kiitolaukkaa maneesin ympäri. Minä liu`uin kaulalle ja pidin kiinni Ufon harjasta kun se laukkasi kentän ympäri täydessä laukassa. Kun se viimein lopetti ja pysähtyi, se veti pään alas ja minä olin vähällä pudota alas.
-Ei, ei, ei, en tipu, en tipu, en en en en! Sanoin itsekseni ja se varmaan toimi koska en tippunut. Nostin Ufon pää ylös ja annoin laukkapohkeet. Se lähti samanlaisesti mutta olin varautunut enkä tippunut. Taputin Ufoa kun se oli laukannut nätisti ja siirsin käyntiin. Kohta ruvettaisiin hyppäämään.
Kun olin kävellyt hetken siirsin raviin ja rupesin tulemaan niitä kahta ristikkoa. Ufo hyppäsi aina jokaisella kolmella kerralla kun tulin ne pienen loikan joka oli aika hauskan tuntuinen. Taputin Ufoa ja pysäytin. Jalkauduin ja laitoin pari estettä lisää. Toiselle pitkälle sivulle pystyn, ristikot muutin pieniksi pystyiksi ja lävistäjälle laitoin pari ristikkoa. Sitten nousin ratsaille ja nostin laukan. Käänsin Ufon yksinäiselle pystylle ja Ufo hyppäsi sen kiltisti. Taputin sitä ja tulin vielä parikertaa sen saman. Sitten laukkasin lävistäjällä olevat ristikot ja vielä kerran ne kaksi pystyä. Sitten päätin hypätä rataa. Ensin ne kaksi pystyä, sitten iso pysty, lävistäjällä olevat ristikot ja vielä ne kaksi pystyä. Ufo aloitti reippaasti ja hyppäsi vauhdilla ne kaksi pystyä. Vauhtia oli selvästi liikaa koska juuri kun Ufo oli hyppäämässä se pysähtyi ja minä tarrauduin ensin kiinni sen harjaan mutta putosin sitten vauhdilla alas esteen päälle. Kun nousin uudestaan pystyyn huomasin että Ufo oli pysähtynyt ja eikä aikonut lähteä minnekkään. Korjasin esteen ja nousin uudestaan ratsaille. Otin uudestaan koko radan ja nyt Ufo oli hieman rauhallisempi ensimmäisillä pystyillä sitten se laukkasi ison pystyn rauhallisemmin ja sitten tunsin kuinka se todella kuunteli minua. Se hyppäsi lävistäjällä olevat ristikot nätisti ja hyppäsi vielä pystyt kiltisti. Sitten taputin Ufoa, se oli todella ihana hevonen. Toistin radan vielä kerran ja tämänkin kerran Ufo meni todella kiltisti. Sitten taputin sitä ja otin loppukäynnit. Kun olin kävelemässä kohti ovea näin Sonjan.
-Hei, oletko sinä nähnyt koko tunnin? Kysyin häneltä.
-En, näin vain lopun, Sonja sanoi.
-Näitkö kun tipuin? Taas kakkua tiedossa, sanoin.
-En nähnyt, mutta odotan innolla kakkua, Sonja nauroi.
-Haluatko että autan sinua esteillä? Hän kysyi.
-Kyllä, mieluusti!
Kun olin jalkautunut keräsimme esteet pois ja vein Ufon talliin. Kun saavuin sinne otin Ufolta suitset pois ja harjasin sen. Sitten päästin Ufon vapaaksi. Menin pesemään kuolaimet ja laitoin suitset oikealle paikalle. Kun olin juuri lähdössä näin vielä Sonjan.
-Nähdään ensi kerralla, hän sanoi.
-Se onkin huomenna, tulen harjoittelemaan viimeisen kerran ennen kisoja, sanoin hänelle.
-Niin onkin, jännittääkö?
-Vähän, mutta tiedän että pystyn siihen, pystyin viime kerrallakin, Cellalla.
-Niin, ja kyllä minä uskon että sinusta ja Ufosta tulee vielä jotakin, Sonja sanoi.
-Luuletko?
-Kyllä, varmasti, mutta minun pitää nyt mennä, nähdään huomenna, hän sanoi.
-Selvä, huomiseen!
Vielä matkalla parkkipaikalle ajattelin Sonjan sanoja. "Kyllä sinusta ja Ufosta tulee vielä jotakin". Mutta eihän Spainia saanut unohtaa, oli sekin tärkeä. |
Vastaus:
Hyvä. Ei muuta kuin valmistautumaan sitten kisoihin! Saat nyt 19v€
:)
-Sonja |
|
| Nimi: Siru |
07.01.2016 16:47 |
Kävelen talliin.
-Hei?
Vastausta ei kuulunut. Kävelin Tarran karsinalle. Näin kuinka Tarra piahtaroi, ja näin kuinka Tarra likasi itseään. Se turhautti. Huokaisin ja lähdin varustehuoneeseen hakemaan varusteita. Otin harjat, suojat, suitset sekä satulan huopineen kaikkineen. Kävelin takaisin Tarran karsinalle, se olilopettanut piehtaroimasta. aitoin satulan telineeseen ja suitset koukkuun, sekä suojat lattialle. Otin muutaman tarpeellisen harjan ja riimun mennessäni karsinaan. Laitoin Tarran kiinni karsinaan ja ruperin harjata. Tällä kertaa harjaaminen olikin hieman pidempi prosessi... Harjattuani Tarrasta ei vieläkään tullut täysn puhdas, joten talutin sen ulos, ja otin käteni täyteen lunta, ja hinkkasin kättäni likaisissa kohdissa. Ainakin lopputulos oli parempi. Vein tarran takaisin karsinaan ja putsasin kaviot. Sen jälkeen noukin suojat karsinan ulkopuolelta ja kiinnitin ne Tarran jalkoihin. Sen tehtyäni otin satulan ja laskin sen varuvasti tamman selkään. Tarra taas luimi hieman, mutten juuri välittänyt. Asetin huovan vielä hyvin, ja laitoin vyön kiinni. Sitten otin suitset koukuasta ja avasin ne nipusta. Irrotin riimun ja laitoin ohjat kaulalle ja vedin suitset Tarran päähän. Kuolaimet menivät tällä kertaa ongelmitta, ja olin siitä tyytyväinen. Sitten laitoin kypärän päähän ja talutin Tarran maneesia kohti.
Maneesiin tultuani näin Sonjan odottamassa. Talutin Tarran kaartoon ja laskin jalustimet sekä kiristin vyön. Sitten laitoin toisen jalkani jalustimelle ja ponnistin ponin selkään. Lähdin kiertämään maneesia oikeaan kierrokseen. Pysäytin Tarran joka toisella kirjaimella. Tarra ei heti tajunnut pysäyttämis apujani, joten käytin kättäni hieman vahvemmin. Pian Tarra alkoi tajuta. Sitten kun se tajusi, niin piti peruuttaa aina vähän. Sen Tarra tajusi yllättävän pian. Samalla tein voltit kirjainten kohdalla, jossa ei tarvinnut pysäyttää. Tarra teki voltit hyvin. Sonja laittoi puomeja ja kavaletteja samalla, kun taivuttelin ja yritin saada Tarran kuuntelemaan.
Kun Sonja oli laittanut kavaletit ja puomit, niin oli minun aika nostaa ravi. Käytän pohkeitani ensin hennosti, j a pain aloin käyttää niitä vahvemmin. Tarra ei nostanut ravia, vaan reipasti vain käyntiä, ja pian Sonja huomaa jotain.
-Missä raippasi on?
-Ainiin, unohdin ottaa sen...
-Okei, minä haen sinulle raipan, kävele sillä aikaa.
-Selvä!
Jatkoin käyntäämistä, mutta pidin Tarran reippaana, kun Sonja haki raipan.
Sonjan tultua hän ojensi raipan minulle ja aloin nostaa ravia. Käytin pohkeitani ja raippaa, niin Tarra nosti laiskan ravin, mutta Sonja käski reipastuttaa, joten naputin raippaa Tarran pepulle. Tarra reipastui hieman ja se näytti riittävän Sonjalle, kun hän ei enään kommentoinut. Ravasin hetken ja pian Sonja huutaa keskeltä:
-Tule puolmeille sitten!
Nyökkäsin ja tulin puomeille reippaassa tahdikkaassa ravissa, ja lopuksi oli vielä kavaletti. Tarra meni puomit mallikkaasti, mutta hiljensi käyntiin kavalettia ennen.
-Ei ei ei! Tee iso ympyrä ja tule uudelleen, ja pidä se ravi yllä kokonaan puomien yli, ja vielä niiden jälkeen!
Katsoin vain eteeni ja käänsin ympyrälle ja tulin puomeille. Annoin enne puomeja hieman pohkeita, ja Tarra ravasi puomien yli hyvin tällä kertaa, se nosti jalkoja kunnolla kavaletille tullessaan. Naurahdin ja jatkoin uralla lyhyelle sivulle saakka, jolloin tein voltin ja menin toiselle pitkälle sivulle, jolla oli kaksi kavalettia. Tarra nosti jalkojaan hyvin ekalla kavaletilla, mutta toisella päätti olla laiska, ja kompastui puomiin. Ei siinä mitään, jatkoin lyhyelle sivulle ja tein voltin, ja tulin taas puomeille. Jatkoin tehtävää hetken ja suurin osa suorituksista olivat onnistuneita. Sitten Sonja pidentää väliä ja saan edetä laukassa. Ekalla kerralla Tarra meni puomit aivan oudossa askellajissa, puoliksi ravissa ja puoliksi laukassa.
Voltti suureni, ja Tarra heitti pienen pukin voltilla. Nojasin taakseni, eikä mitään siis käynyt onnekseni. Jatkoin pienellä säikähdyksellä kavaleteille, jotka menivät hyvin, melko kookkaista pompuista huolimatta.
-Keskity myös istuntaasi. Nosta itseäsi heiman enemmän jalustimille.
-Okei
Toistin tuotakin melko onnisuneesti moleempiin suuntiin hetken ajan. Sitten Sonja alkaa kerätä kavaletteja pois, ja minä jatkan hetken ajan käynnillä. Sonja tuo tolppia ja esille ja sanoo:
-Voisit pitää Tarran lämpimänä laukkailemalla ja ravailemalla hieman.
-Selvä
Nostin ravin sillä välin kun Sonja rakensi esteitä. Tein voltteja ja ympyröitä samalla. Pian nostin laukan ja laukannoston yhteydessä Tarralla lensi perä melkoisesti, ja minä lensin maahan selälleni.
-Sattuiko?
-Ei juurikaan, hymähdin
-Okei, hyvä, nouse vain takaisin.
Nousin Tarran selkään takaisin ja Tarra luimisteli. Nostin käynnin ja siitä suoraan ravin. Kun Sonja oli rakentanut esteet, nostin laukan ja laukkasin pääty-ympyrälle. Hyppäsin pääty-ympyrällä olevat pienet ristikot, ja hyppäsin mahdollisimman keskelle. Nämä hypyt menivät yllättävän hyvin. Hyppäsin ristikoita molempiin suuntiin pääty-ympyrällä, toiseen suuntaan tuli kielto. Lähestyin estettä hallitussa laukassa, mutta paikka oli huono, ja Tarra kielsi. Se olisi muuten liian kaukaa, ja olisi mahdollisesti rynnännyn esteen päälle. Tasapainoni horjahti, mutta en sentään pudonnut. Muita kieltoja ei sitten tullutkaan.
Seuraavaksi saisin hypätä pysty-ristikot-okseri ja toisin päin, molempiin suuntiin. Aloitin matalasta pystystä. Tarra hyppäri sen hyvin laiskasti ja pudotti puomin. Seuraavaksi käänsin pääty-ympyrälle ja hyppäsin ristikot, ne menivät moitteetta. Käännyin okserille. Lähestyin estettä, ja yhtäkkiä Tarra kääntyy sivuun, ja alkaa hyppiä pystyyn. Minä en ollut varautunut tuohon, joten pudosin suoraan selälleni, ja Tarra lähti laukkamaan ilman ratsastajaa maneesia ympäri. Nousin istumaan ja nojasin käsilleni.
-Kävikö pahasti, Siru?
-Mmm.. Selkäni on ollut kovilla tänään... , totetin ja naurahdin
-Sattuuko selkään, voitko jatkaa?
-Vähän joo, mutta onneks mulla on turvaliivi! Ja voin mä jatkaa.
-Okei, no hyvä
Sonja lähti pyydystämään Tarraa, kun valmistaudun uudelleen selkään. Kävelen Sonjan ja Tarran luo, ja hyppään takaisin Tarran selkään. Jatkoin uraa pitkin käynnillä, ja pian nostin laukan uudelleen, ja hyppäsin näitä samoja esteitä. Sonja madalsi okseri hieman, ja minä rupesin hyppäämään aloittaen okserista. Tällä se meni hyvin, mutta todella suurella pompujja. Lopputunti meni hyvin ja laskin raviin. Ravasin ympäri maneesia melko löysillä ohjilla hetken, ja pian laskin käyntiin. Käynnättyäni riittävästi käänsin kaartoon ja tulin alas selästä. Laitoin jallustimet ylös ja löysäsin vyötä.
Talutin ponin karsinaan ja purin siltä varusteet ja harjasin hulellisesti. Laitoin Tarralle loimen ja talutin ulos, tarhaan, ja annoin pari palaa porkkanaa ja lähdin.
|
Vastaus:
Wow, melko pitkä tarina! Hienoa! Muutama putoaminen tuskin haittanee :) Saat 9 kehityspistettä, hyvää työtä!
-Sonja |
|
| Nimi: Sonja YP |
06.01.2016 18:59 |
Sirun estetunti Tarralla
Aloitamme menemällä maneesiin, jotta Siru voisi aloittaa tuntinsa.
Kävelemme maneesia ympäri pysäytellen joka toisella kirjaimella ja peruuttamalla siitä aina yksi askel. Samalla taivuttelemme Tarraa volteilla ja yritämme saada Tarraa kuulemaan avut helposti.
Alan laittaa puomeja ja kavaletteja. Pitkälle sivulle neljä ravipuomia ja niiden eteen vielä yksi kavaletti. Toiselle pitkälle sivulle kaksi kavalettia, näin aluksi. Pian pyydän Sirua nostamaan kevyen ravin. Sirun saatua reipas ravi ylle, olisi aika tulla puomeille ja kavaleteille. Sirun tehtävänä oli ravata puomien ja kavalettien yli tehden lyhyillä sivuilla aina voltit, molempiin suuntiin hetken ajan. Sitten pidennän puomien välejä, ja niistä tulee laukkapuomit. Siru saa alkaa toistaa tehtävää, mutta laukassa. Molempiin suuntiin onnistuneet toistot. katson samalla Sirun itsuntaa, kun hän hyppää.
Seuraavaksi alan kerätä kavaletteja pois ja tuon tolpat. Sillä välin Siru saa laukata ja ravata pitääkseen ponin lämpimänä. Alan rakentaa esteitä. Laitan pääty-ympyrälle kaksi ristikkoa, pitkälle sivulle pysty, ja toiselle pitkälle sivulle kapea okseri. Korkeutta esteillä ei paljoa ole. Aloitamme pääty-ympyrällä olevista ristikoista. Pyydän Sirua nostaa rauhallinen laukka, ja pyöriä pääty-ympyrällä hypäten ristikot ja vaihtaen suuunnan säännöllisesti. Katsoin tarkasti Sirun istuntaa esteillä. Pian Siru saisi hypätä pysty-ristikot-okseri. Pyydä Sirun tehdä muutama onnistunut toisto molempiin suuntiin. lopuksi Siru saa tehdä vielä omatoimisen loppuverkan.
//Tässä Siru tuntisi, hiukan myöhässä, mutta tuskin haittanee. Pidä hasukaa! :)
-Sonja |
|
| Nimi: Ronja |
05.01.2016 14:58 |
Tänään estetunnille Spainilla! Saavuin tallille ja menin katsomaan heposta. Tänään Spain katsoi ulos ikkunasta mutta vilkaisi heti minua kun kutsuin sitä. Olin valmistautunut tuntiin lukemalla siitä samasta kirjasta esteosion ja mennyt katsomaan kaverini estetuntia.
-Tänään Spain, hypätään esteitä!
Menin hakemaan Spainin varusteet ja harjat ja astuin sisälle sen karsinaan. Sidoin Spainin kiinni ja rupesin harjaamaan sitä. Spain katseli edelleen ulos ikkunasta eikä välittänyt siitä lainkaan kun harjasin. Kun olin harjannut sen hyvin putsasin kaviot. Spain yritti vetää jalan pois mutta pidin siitä kiinni niin, että ei se ei saanut vetäistyä jalkaa pois. Laitoin Spainille satulan ja suitset ja juuri silloin Sonja tuli sisälle talliin.
-Hei Ronja, oletko valmiina tuntiin? Hän kysyi.
-Olen, Spainkin on valmiina, sanoin hänelle.
-Hyvä, sitten voit taluttaa sen maneesiin.
Maneesissa oli jo tolpat ja puomit valmiina kun tulimme sisään. Nousin ratsaille ja lähdin kävelemään uraa pitkin. Sonja kokosi sillä aikaa esteitä. Neljä puomia pitkälle sivulle, kaksi pystyä lävistäjälle, toiselle pitkälle sivulle okseri ja molemmille lyhyille sivuille ristikot. Sitten sain ruveta kääntämään puomeille. Aluksi käynnissä ja niiden jälkeen kevyt ravi. Ensin Spain ei olisi jaksanut kävellä puomien yli mutta kun olin tarpeeksi maiskuttanut ja antanut pohkeita se käveli melko reippaasti puomien yli. Sitten oli aika siirtyä kevyeeseen raviin ja tulla puomit ravissa kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla Spain melkein oikaisi mutta sain sen taas linjalle. Toisella kerralla meni jo paremmin ja Spain kuunteli hyvin. Kolmannella kerralla Spain meni omasta mielestäni täydellisesti ja Sonjakin kehui minua.
-Oikein hyvä, nyt Spain kuuntelee sinua hyvin, hän sanoi.
Sitten Sonja pidensi välejä ja sain tulla puomit laukassa. Ensin Spain ei oikein halunnut ja suuttui kun sen piti sitten kuitenkin tulla ja silloin se laukkasi puomit laiskasti.
-Pohkeita tai se nukahtaa keskelle puomeja, Sonja sanoi.
Seuraavalla kerralla se meni paremmin ja Spain näytti innostuvankin puomeista. Taputin sitä ja sitten alkoikin toinen tehtävä. Piti nostaa laukka okserin pitkältä sivulta ja laukata ristikko-puomit-ristikko. Spain ei aluksi halunnut mutta kyllä se sitten heräsi kun se näki esteet. Se hyppäsi isolla loikalla ristikon ja jatkoi täydessä laukassa puomeilla. En ehtinyt melkein ohjata ollenkaan kun se jo käänsikin itse ristikolle. se hyppäsi valtavalla loikalla ristikon joka sai minut ponnahtamaan selästä. Pysyin kuitenkin kyydissä ja pysäytin Sonjan kohdalle.
-Tämä on samanlaista kuin Ufon kanssa, istu satulaan ja tee puolipidätteitä, hän sanoi.
Nyökkäsin ja sitten oli aika yrittää uudestaan. Nyt meni paremmin ja Sonja pääsi kehumaan minua.
-Istu vain satulaan niin kaikki sujuu hyvin, Sonja sanoi ja hymyili.
Hyppäsin vielä tuon saman pari kertaa toiseen suuntaan ja se olikin helpompaa. Nyt Spain keskittyi ja selvästi nautti hyppäämisestä. Taputin sitä ja sitten oli aika keskittyä seuraavaan tehtävään. Nyt lisättiin mukaan okseri joka oli nousuokseri. Spain oli hyvin innoissaan kun sai hypätä tällaista "rataa" ja totteli minua heti kun annoin pohkeet. Se hyppäsi ristikon hyvin ja puomeilla jo vähän keskittyikin eikä vain rynnännyt niiden ylitse. Sitten oli ristikko ja okseri. Spain selvitti molemmat leikiten ja laukkasi vielä pienen pätkän tehtävän jälkeen.
-Oikein hyvä, nyt istuit satulaan, Sonja sanoi, hän näytti tyytyväiseltä.
Toistin tuon saman tehtävän vielä pari kertaa molempiin suuntiin ja kyllä tehtävä sujui hyvin. Olin tyytyväinen Spainiin joka hyppäsi niin hienosti. Sitten oli välikäyntien vuoro. Sonja nosti okserin tasaokseriksi ja meni sitten taas samalle paikalle seisomaan jossa oli seissyt koko tunnin.
-Nyt ruvetaan hyppäämään rataa, hän sanoi.
Otin ohjat ja sain siirtyä raviin. Sitten nostin laukan ja sain aloittaa radan. Spain hyppäsi aluksi ristikon aika rauhallisessa laukassa jonka jälkeen suunnistin puomeille. Kun se oli laukannut niiden yli käänsin toiselle ristikolle. Hyppäsin sen, okserin ja pysty lävistäjällä. Sitten siirsin käyntiin ja kävelin Sonjan luokse.
Miten meni omasta mielestäsi? Hän kysyi.
-En tiedä, se meni niin nopeasti, sanoin.
-Minusta se meni hyvin, aika nopeaa ja voisit ehkä vähän säädellä laukan tahtia ja tehdä vähän rauhallisemman kaarteen mutta muuten meni hyvin, Sonja sanoi.
-Uudestaan!
Toinen kerta oli vähän rauhallisempi mutta oikeastaan yhtä hurja kuin ensimmäinen kerta. Toiseen suuntaan oli helpompaa ja sain kaksi onnistunutta suoritusta. Ensin oli ollut ristikko rauhallisessa laukassa, sitten puomit, ristikko, iso okseri ja ristikko ja sitten vielä pystyt. kaiken tuon jälkeen olin ollut aivan puhki vaikka tiesin että oli kannattanut tulla tunnille. Ravasimme vielä puomien yli hetken ja siirsin sitten käyntiin. Taputin Spainia, se oli tehnyt ison työn.
-Paras käyttää se suihkussa, Sonja sanoi.
-Menikö tunti hyvin? Kysyin.
-Kyllä se meni hyvin, nyt osaat hypätä villillä Ufolla ja estehirmu Spainilla, tänään se kyllä päätti askeleet itse, Sonja sanoi.
-Eikö se sitten aina päätä? Kysyin häneltä.
-Välillä se päättää, välillä ei, voit muuten kääntää kaartoon, Sonja sanoi.
Hoidin tunnin jälkeen Spainin ja käytin sen suihkussa. Sitten harjasin sen ja päästin sen lopuksi vapaaksi. Sitten menin pesemään kuolaimet. Kun olin tehnyt sen sanoin heipat Sonjalle, Ufolle ja Spainille.
-Sunnuntaina kisataan, sanoin Ufolle ja Spainille vielä ennen kuin lähdin. |
Vastaus:
Hyvä! Saat 7 kehityspistettä. Tuntisi meni erityisen hyvin. Ratsasta ensikerralla rauhallisemmin esteille ja katse esteiden yli, ei maahan.
-Sonja |
|
| Nimi: Siru |
05.01.2016 11:49 |
Tulin tallille ratsastusvaatteet yllä. Tänään otin saappaatkin mukaan. Menin talliin ja katsoin Tarran karsinaan. Se makoili karsinassa ikään kuin se nukkuisi, mutta se ei kuitenkaan tainnut nukkua. Se haistoi porkkanan joka oli taskussani, ja nousi. Silitin Tarran otsaa ja lähdin hakemaan harjoja ja varusteita varustehuoneesta. Otin tarran harjapakin, suitset, suojat, raipan, ja satulan huopineen. Kävelin takaisin karsinalle ja nostin satulatelineen ylös ja laskin satulan siihen. Laitoin suojat ja raipan lattialle ja otin riimun koukusta ja laitoin suitset tähän samaan koukkuun. Avasin Tarran karsinan oven ja kävelin sisään riimu ja harja kädessäni. Sujautin riimun ponin päähän ja sidoin narun kiinni kalteriin ja aloin harjata. Harjasin ponin läpikotaisin ja purtsasin kaviot. Menin karsinan ulkopuolelle ja vaihdoin tallikengät ratsastussaappaisiin ja laitoin vielä kypärän päähän. Menin takaisin karsinaan suojien kanssa ja laitoin jokaiseen jalkaan suojan. Hain satulan ja nostin sen Tarran selkään. Tarra hieman luimisteli, kun se tunsi satulan koskettavan sen voimakasta selkää. En välittänyt tuosta, vaan aloin laittaa vyötä, laitoin sen ensin melko löysälle. Sitten hain suitset ja avasin avattavat remmit. Tarra nosteli päätä hähdessään suitset, joten otin porkkanan taskustani avuksi. Porkkanan avulla sain suitset sujautettua Tarran päähän, laitoin kaikki remmit kiinni ja sitten otin ohjista kiinni ja talutin sen ulos karsinasta ja otin raipan lattialta. Kävelin Tarra perässäni maneesiin.
Maneesissa laskin jalustimet ja kiristin vyön. Tämän jälkeen nousin selkään ja lähdin oikeaan kierrokseen käyntäämään. Tarra oli melko reipas tänään, ja hyvä niin. Otin heti ohjastuntuman ja aloin pysäyttelemään Tarraa. Jarrutin hissukseni ja kokeilin, jospa Tarra tajuaisi, mutta ei, se ei reagoinut ollenkaan, joten jarrutin kovemmin, jolloin Tarra pysähtyi. Jatkoin näin jokaisen kirjaimen kohdalla yhden kierroksen ajan, jonka jälkeen vaihdoin suunnan vastakaarrolla. Käyntäsin hetken rennosti ja seuraavan kulman jälkeen nostin kevyen ravin. Tarra lähti reippaasti, kun annoin kunnolla pohkeita, Tarra ei ollut mikään herkkä poni. Kevensin ponin askeleiden tahtiin ja huomasin pian että minulla oli väärä kevennyt, joten vaihdoin sen. Tein ravissa voltteja ja muita ihmeellisiä kiemuroita. Pian laskin taas käyntiin ja annoin Tarran kävellä hetken. Vaihdoin suunnan lävistäjällä ja sitten jalkani laukannosto asentoon, ja annoin pohkeet, mutta Tarra ei reagoinut lähes ollenkaan, lisäsi vain käyntiä. Kun käytin raippaa apuna, niin sain Tarran laukkaamaan hidasta laukkaa. Tarralla oli kaula kaarella. Tein ympyröitä laukassa ja reipastutin laukkaa hieman.
Kun tunsin, että olin laukannut tarpeeksi, laskin kevyeeseen raviin ja ravasin hetken. Pian laskin käyntin ja annoin vapaat ohjat. Kävelin siis loppu käynnit ja ne käveltyäni ratsastin kaartoon ja nousin alas Tarran selästä.
Nostin jalustimet ja löysäsin vyötä. Otin ohjat kaulalta ja talutin Tarran karsinaan. Siellä vaihdoin suitset heti riimuun ja otin satulen pois ja laitoin sen telineeseen. Irrotin vielä suojat jalasta ja otin kypärän pois päästäni. Etsin sopivan harjan ja harjasin ponin läpikotaisin ja putsasin vielä kaviotkin. Sitten irrotin riimunnarun kalterista ja lähdin taluttamaan Tarraa ulos. Avasin tallin oven ja odotin että Tarra tulee ulos rakennuksesta, jonka jälkeen suljin oven. Kävelin reippaasti reipas Tarra perässäni tarhan portille. Avasin portin ja suljin sen heti kun poni oli tarhan sisäpuolella. Avasin riimun ja otin sen pois ponin päästä. Sitten taputin Tarraa vielä kaulasta ja annoin sille puolikkaan porkkanan palkkioksi hyvästä työstä. Menin tarhan aidan ali ja tarkistin portin vielä, että se on varmasti kiinni. Kävelin talliin ja otin suojat, raipat, suitset ja satulan karsinan edestä ja vein varustehuoneeseen. Ne vietyäni lähdin tallilta. |
Vastaus:
Hienoa. Tehtävä suoritettu, joten saat 18v€ sekä uuden tehtävän :)
-Sonja |
|
| Nimi: Sonja YP |
04.01.2016 21:51 |
Viivin koulutunti Rialle
Aloitamme rennoilla alkukäynneillä maneesissa. Pian otetaan tuntuma ja aloitetaan pysähdykset ja ympyrät. Haetaan hevosen kuuliaisuutta ja taivutellaan volteilla ja ympyröillä. Kun on taivuteltu tarpeeksi, niin nostetaan kevyt ravi, ja tehdään ympyröitä ja voltteja. Hetken kuluttua aletaan tehdä tehtävää kevyessä ravissa. Lyhyillä sivuilla iso voltti, pitkillä sivuilla loivakaarinen kiemuraura ja siitä voltti uralle päin. Tätä jatkettiin hetken aikaa ravissa, ja pian vaihdettiin suunta, ja tehtiin samaa tehtävää vielä hetken aikaa.
Kun tätä oli toistettu tarpeeksi, oli aika harjoitella laukannostoja. Nostettiin laukka joka toisella kirjaimella pitkillä sivuilla, ja muuten ravattiin. Hetken ajan toistettiin tehtävää siihen saakka, että saatiin muutama hyvä onnistuminen. Tämän tehtävän jälkeen taivutellaan vielä hieman ympyrällä ja sitten loppuravit ja -käynnit.
//Tunnistasi tuli lyhyt... Inspiraatiota tuntiin ei ollut ollenkaan, pahoittelen siitä... :'D
-Sonja |
|
| Nimi: Siru |
04.01.2016 20:50 |
Tänään päätin taas mennä tallille. Tällä kertaa voisin tutustua talliin yhä paremmin, vaikka olenkin siellä jo hetken ajan kierrellyt ennenkin, ja katsellut hevosia. Kävelin tammatalliin ja katseeni siirtyi heti Tarran karsinaan. Kävelin karsinan eteen ja katsoin syvälle karsinaan, ja mielessäni heräsi kysymys, "Missä Tarra on?". Tarra ei nimittäin karsinassa ollutkaan. Otin Tarran riimun ja narun ja oletin sen olevan tarhassa. Kävelin reippaasti tarhalle ja näin harmaan ison ponin tuolla tarhan nurkassa. Menin tarhan aidan alitse, ja kävelin rauhallisesti Tarran luo maiskuttaen. Tarra katsoi minua päin, ja käveli luokseni rennosti. Pysähdyin Tarran luokse ja taputin sitä kaulalle ja sujautin sille riimun päähän ja käännyin tarhan porttia päin ja lähdin reippaasti kävelemään portille. Saavuttuani portille avasin sen, ja talutin tamman ulos tarhasta, käännyin, ja suljin portin. Sitten lähdin kävelemään kohti tammatallin ovea kohti. Avasin oven ja menin sisään. Laitoin Tarran käytävälle kiinni, kun ei muita hoitajia nyt tallilla näkynyt.
Hain harjat varustehuoneesta ja palasin Tarran luo. Tarra katsoi minua hölmistyneenä kun tulin. Se roikotti päätään narujen varassa. Tulin sen luo, ja silitin sitäturvasta. Otin harjakorista pölyharjan ja harjasin kaiken irtonaisen pois Tarran tuuheasta turkista. Tarralla irtosi edelleen karvaa hieman. Otin seuraavaksi kumisuan ja raaputin pinttyneet liat pois, ja pian viimeistelin pehmeällä harjalla. Harjasin jalat vielä kovemmalla harjalla, ja päänpienellä pehmeällä harjalla. Putsasin Tarran pienet kaviot ja sitten irrotin sen käytävältä ja laitoin sille riimunnarun, ja käänsin sen ulkoovea kohti. lähdin kävelemään ulos päin ja Tarra seurasi minua.
Talutin Tarraa pihalla ja siirryin maastopolulle. Tarra seurasi minua hyvin laiskasti kävellen ja minä katselin lumen peitossa olevia koivuja ja mäntyjä. Pakkanen alkoi lähes heti nipistellä kasvojani, joten käännyin takaisin. Lähdin juoksemaan hitaasti ja Tarra ravasi hitaasti perässäni. Pian hidastin ja kävelin takaisin talliin. Vein Tarran karsinaan ja putsasin siltä vielä kaviot ja harjasin lumet pois sen päältä. Sonja tuli tammatallin siivoamaan karsinoita.
- Hei Sonja!
- Hei, Siru, miten on mennyt näin alkuun?
- Todella hyvin! Tarra oli tänään kyllä todella laiska...
- No joo, se on juossut tarhassa ihmeen paljon tänään.
- Aijaa, no, voinko kenties auttaa siivoamaan karsinat?
- Tottakai voit! Aina minulle tarjotaan apua, mutta ei siinä mitään!
Sonja antoi talikon, ja siivosimme karsinoita yhdessä ja rupattelimme teis mitä. Siivottuamme karsinat Sonja pyysi minua vielä auttaa heinien kanssa.
- Toisitko tammoille heinät, niin minä veisin ruunille.
- Juu tottakai!
Hain heiniä jokaiseen karsinaan, missä asui joku hevonen. Tehtyäni tämän kävin tutkimassa vielä vähän tallin ympäristöä ja sitten menin Tarran luo ja silitin sitä kaulasta. Tarra vain söi onnellisena. Sanoin Tarralle vielä hyvät yöt ja heipat, ja lähdin kotia kohti äitini kyydillä, joka tuli hakemaan, kun olin hänelle aiemmin viestiä laittanut. |
Vastaus:
Oikein hyvä! Saat 16v€ :)
-Sonja |
|
| Nimi: Sonja YP |
04.01.2016 16:07 |
Viivin estetunti Rialla
Menemme maneesiin. Viivi aloittaa alkukäynnit ja minä rupean rakentamaan esteitä. Toiselle pitkälle sivulle tuli pysty, toiselle pitkälle sivulle kahden pystyn linja. Lävistäjälle okseri, sekä lyhyelle sivulle uran sisäpuolelle ristikko. Kun Viivi on vetänyt sopivat alkukäynnit ja hieman herätellyt ponia pysähdyksillä ja saanut tuntumaa, pyydän Viivin nostaa ravin ja ravata uraa pitkin. Hetken ravattua Viivi saa nostaa laukan ja tulla ristikolle laukassa. Tehtyän muutaman onnistuneen toiston, saa Viivi hypätä ristikkoa ja pitkällä sivulla olevaa pystyä, joka on aluksi hyvin pieni. Molempiin suuntiin onnistunut toisto, niin aletan hypätä linjaa, ja laskea siihen askeleita, ensin pidemmällä laukalla, ja sitten lyhyemmällä. Kun on hypätty muutaman kerran onnistuneesti molempiin suuntiin, hypätään okseri vielä pari kertaa.
Pian aletaan hypätä rataa. Rata alkaa ristikolta, sitten tullaan linjalle, linjalta lävistäjällä olevalle okserille ja siitä pystylle. Pyysin Viiviä hyppäämään radan muutamaan otteeseen onnistuneesti ja sen jälkeen saisi vapaasti vetää loppuverkan.
//Tässä tuntisi, Viivi. Kirjoitan vielä koulutunnin pian :)
-Sonja |
|
| Nimi: Ronja |
04.01.2016 11:34 |
Tänään maastoestetunnille Ufolla! Olin valmistautunut tuntiin lukemalla hevoskirjastani maasto-osion ja lukenut vähän maastokisoista. Olin myös katsonut YouTubesta maastoestevideoita.
Kun tulin tallille menin katsomaan Ufoa. Ihanaa päästä taas ratsastamaan Ufolla koska en ollut mennyt sillä vähään aikaan. Menin hakemaan sen suitset ja satulan ja harjat. Astuin sisälle boksiin ja sidoin sen kiinni. Ufo rupesi mutustamaan taskuani, aivan kuin siellä olisi ollut jotain! Taputin sitä ja rupesin harjaamaan. Pakko sanoa, että vähän jännitti vaikka tiesin että Sonja osaisi neuvoa ja Ufo huolehtisi minusta. Kun olin harjaannut putsasin kaviot joiden putsaus meni tänään aika helposti. Taputin Ufoa ja kehuin sitä kun olin putsannut kaikki kaviot. Sitten harjasin vielä pään ja laitoin varusteet. Kuolaimet olivat vähän kylmiä joten lämmitin niitä käsissä ennen kuin pistin suitset. Kun olin valmis lähdin taluttamaan Ufoa kentälle. Siellä nousin satulaan ja juuri silloin Sonja tuli paikalle.
-Hei, oletko valmiina tuntiin? Hän kysyi.
-Olen, vähän jännitti alussa mutta tiedän että kaikki menee hyvin, sanoin.
-Hyvä, sitten voidaan lähteä maastoon hyppäämään.
Lähdimme kävelemään metsätietä pitkin Sonja edelläni. Kun olimme menneet pienen matkan siirryimme raviin. Ufo oli tänään aika pirteällä tuulella ja yritti tehdä saman kuin minulle eilen, kiertää Sonjan ympäri.
-Pidä se omalla uralla, minun puoleisella pohkeella ja ojan puoleisella ohjalla, Sonja sanoi.
Pian Ufo rauhoittui ja antoi Sonja taas juosta edellämme. Sitten siirryimme käyntiin ja Sonja sanoi että minun pitää nostaa laukka. Tänään Ufolla olikin helppo laukkapäivä ja laukannostot onnistuivat hyvin. Rupesimme tekemään ravi-laukka siirtoja jotka onnistuvat myös aika hyvin vaikka välillä Ufolla oli niin kova vauhti ettei se halunnut siirtää raviin.
-Hyvä, nyt voit siirtää käyntiin ja taputtaa Ufoa, Sonja sanoi.
Pian saavuimme ensimmäisille esteille. Ufo pisti korvat höröön ja jäi odottamaan koska saa hypätä. Sonja sanoi että minun pitää hypätä ensimmäinen este ravissa ja toinen laukassa. Tein niin vaikka ensimmäinen yritys oli pelkkä laukka esteelle ja nopea hyppy ja samalainen toiselle esteelle.
-Tule uudestaan, sen pitää totella vaikka se onkin innoissaan, Sonja sanoi.
Yritin uudestaan ja tämä kerta onnistukin. Taputin Ufoa ja Sonja sanoi että minun pitää vielä tulla uudestaan laukassa. Laukassa Ufo hyppäsi paremmin ja Sonja kehui minua.
-Hyvä, jos se meinaa kiihdyttää liikaa voit tehdä hieman puolipidätteitä ja muista, että sinun pitää istua satulaan, muuten se ei tiedä mitä sen pitää tehdä, Sonja sanoi.
Nyökkäsin ja sitten lähdimme seuraaville esteille.
Pian saavuimme sitten seuraaville esteille ravissa, jotka olivatkin vähän korkeammat. Nostin laukan ja hyppäsin esteet laukassa molempiin suuntiin. Meni ihan hyvin vaikka jäin taas nojaamaan liikaa eteen.
-Kokeile, että ensimmäisen esteen jälkeen istut satulaan ja nouset toisella esteellä sitten ylöspäin, ei eteenpäin, Sonja sanoi.
Nyökkäsin ja lähdimme seuraaville esteille jotka olivatkin kolmen esteen sarja. Ensin hyppäsin ne molempiin suuntiin ravissa joka sujui aika lailla hyvin. Sitten hyppäsin ne vielä laukassa molempiin suuntiin kahdesti joka sujui kahdella ensimmäisellä kerralla aika hyvin ja toisilla kerroilla minun mielestäni tosi hyvin. Seuraava este oli jotain 50cm joka minun piti hypätä laukassa molempiin suuntiin. Ensimmäisellä kerralla hyppy sujui huonosti koska Ufo kielsi. Se ei selvästi halunnut hypätä noin suurta estettä! Yritin uudestaan joka onnistui nyt paremmin. Kun olin hypännyt sen esteen kävelimme toiselle tielle jossa oli kaksi vesiestettä ja yksi tukki. Sonja juoksi ensin kaikkien esteiden vierestä ja kertoi miten kannattaisi hypätä.
-Nosta laukka ennen ensimmäistä vesiestettä ja hyppää molemmat esteet, kun sitten saavut tukille istu taas satulaan ja nouse ylöspäin, ei eteenpäin.
Nyökkäsin ja sitten annoin Ufon mennä. Se hyppäsi kiltisti molemmat vesiesteet ja kiihdytti kiitolaukalle ennen tukkia mutta sain sen onneksi vähän rauhoittumaan ja katsomaan esteelle. Kun tukki oli ylitetty Sonja sanoi että nostaisin vielä kerran laukan ja sitten kevyen ravin, harjoitusravin ja sitten käyntiin. Kun olimme tehneet tuon lähdimme kävelemään kohti tallia.
Tallilla kun hoidin Ufon olin melkein pyörällä päästäni. Se vauhti, esteet, Ufo, kaikki oli ollut niin hauskaa ja eikä siinä vielä kaikki, tulisin vielä hyppäämään ne kaksi kertaa. Ensin harjoituksissani ennen kisaa ja sitten vielä kisoissa. Kun olin harjannut Ufon ja ottanut siltä kaikki varusteet pois ja päästänyt sen irti menin putsaamaan varusteita. Pesin kuolaimet ja putsasin suitsista kuolat jotka olivat tulleet maastossa. Sitten sanoin heipat Ufolle ja menin harjaamaan Spainia(koska tuntini Spainilla oli ihan Ufon tunnin jälkeen mutta kirjoitan tunnin huomenna:)). |
Vastaus:
Hienosti meni tunti! Mitäs nnyt tuosta kiellosta, pitää vaan harjoitella ahkerasti maastoesteitä, Ufohan kyllä tykkää maastossa laukkaamisesta. Saat 5 kehityspistettä.
-Sonja |
|
| Nimi: Sonja YP |
03.01.2016 13:38 |
Ronjan estetunti Spainilla
Aloitamme alkukäynneillä. Olen vienyt maneesiin jo puomeja ja tolppia odottamaan. Kun Ronja kävelee Spainin kanssa alkukäyntejä, minä pystytän esteitä. Laitan neljä puomia pitkälle sivulle uran sisäpuolelle, lävistäjälle kahden pystyn linja, toiselle pitkälle sivulle okseri, sekä lyhyille sivuille ristikot.
Ronja on kävellyt uraa pitkin tarpeeksi, ja pyydän häntä käyntäämään puomien ylitse, ja niiden jälkeen kevyt ravi, ja uudestaan puomit ravissa kolme kertaa. Sitten muutan puomien etäisyyttä toisistaan suuremmaksi. Nyt Ronja saisi laukata puomien ylitse muutaman kerran.
Seuraavaksi hypätään ristikoita laukassa. Nostetaan laukka pitkältä sivulta, jossa on okseri, hypätään ristikko, puomit, ja toinen ristikko. Tätä toistetaan molempiin suuntiin muutaman kerran. Pian lisätään mukaan myös okseri. Se on ensin nousuokseri. Molempiin suuntiin tehdään ristikko-puomi-ristikko-okseri tehtävää muutaman kerran, jonka jälkeen nostan nousuokseria suuremmaksi, ja pian se onkin jo tasaokseri.
Sitten otetaan välikäynnit. Kävellään uraa pitkin hetki, jonka jälkeen nostetaan hiljattain ravi, ja sitten laukka. Aletaan hyppäämään rataa. Ensin ristikko, sitten puomit, ristikko, tasaokseri, ristikko ja lopuksi lävistäjällä olevat pystyt, joilla on korkeutta lähes metrin verran. Rata hypätään pari kertaan molempiin suuntiin, jonka jälkeen vielä ravaillaan puomeilla ja siirrytään loppukäynteihin.
//Tässä on Ronjan estetunti Spainilla, ja kirjoitathan taas suorituksesi! :) |
|
¤ Tämä on virtuaalitalli ~ This is a sim game stable ¤
|
